Kovaa ajoa taukopaikalla. "Toni rides whatever equipment he gets his hands into"
Majoitus matkalla etelään. Huoneen idylliä häiritsee vaan matkalaisen sohvalle tyhjentyvät pussukat "This accommodation was rather artistic, but we loved it"
Mopoillekkin löytyi paikka sisäpihalta "Steel horses got a stable for themselves"
Satunnainen ajelu johdatti meidät paikalliseen vesileikkipuistoon. "We found water skiing park"
Maustan metsän maisemaa "View from black forest area"
Kuvaustauko mustassa metsässä "Brake for photos at black forest"
Musta metsä muuttui sademetsäksi "Black forest turned into rainforest"
Siltojen alta ja pussipysäkeiltä voi löytää sadetta pitäviä moottorisoituja kääpiöitä "At the rain you can find motorized midgets at the bus stops"
Nyt jo naurattaaa. "Toni is more fun when he gets wet"
Bregentz sateella. Tulimme tuolta pilvien seasta. "Bregents at rain"
Ja seuraavana päivänä vähän kuivempana. "The next day is slightly drier"
Oman käden oikeudellaan tässä tulee seniorin, mutta ei seniilin, loppu kommentit tähänkin blokiin.
Hyvät matka kumppanit ja mustien metsien miehet, olen ollut etuoikeutetussa asemassa ja saanut olla mukana seuraamaassa tätä suurta seikkailua ”Still Alive Tour 3”. Etupäässä olen todellakin kuvannut ja seuranut tapahtumia taustalla. Kaikkine konerikkoineen ja kommelluksineen matka ei todellaakaan mennyt putkeen, mutta ”nuorten miesten” erinomaisella huumorilla kaikki onnistui ja miksi ei, varsinaista aikataulua ei ollut ja siitäkin piti tinkiä kun kartaani, harrikan motti ja muut pienet remontit tekivät vain asiosta haastavamman.
Tässä pikku yön tunteina kuorsausta kuunnellessa huomaan että porukka on ollut ilmeisesti tyytyväine matkaansa, minä ainkin olen. Kiitos vaan matkakumppaneille mahtavasta matkasta ja että kestitte ”pappaa” kaikista kivuista ja oikuista huolimatta.
Juhani ”Kalevi” viime reissulla jo havaittu oiva matka kumppani, ja saksankielen taitaja?, oli tukenamme missä ei englantia haluttu/osattu puhua ja suzzu(ki) kulki kuin unelma.
Toni matkanjohtaja hoiti hommat niinkuin kuuluu, edellisten reissujen tapaan, sosiaalinen henkilö, tulee toimeen kaikenlaisten kavereiden kanssa, niin porukassa kuin se ulkopuolellakin, kielitaitoinen eikä todellakaan tule suru puseroon pienistä vastoinkäymisistä? NO se kartaani?
Ripe Risto ”kääpiö” minulle uusi ilmestys porukkaan, näkymätön/ näkyvä tyyppi, mukana kaikessa, ei valita, kaikki on hyvväää ja tekkee hienon jälen. Sosiaallinen ja tämmöiseen porukkaan sopiva erittäin mukava matkakumppani. NO pientä häröa Harrikan säädöissä? Ainahan ne harrikan koneet käy vähän huonosti?
Uutta/ seuraavaa reissua jo odotellessa ” josko Yamaha veis kotiin”
Terveisin, "jokke pappa”
Jagerhoffissa kuivateltiin vaatteita niin tehokkaasti että huoneissa oli pakko pitää tuoksun vuoksi ikkunat auki.. Näin vältyttiin aamuisilta ruumiilta ja saatiin jokainen kaveri aamiaiselle.
"Smell of the drying driving gear was so terrible that we had to sleep the windows open. If the windows would have been closed we probably had never awaked again."
Matkaan lähdettiin kuuluisalla saksalaisella moottoritiemarssilla. Siinä miehet ja pyörät pärisivät samaan tahtiin. Matkalla pohjoiseen vauhtia piisasi ja pari vaaratilannettakin näkyi ja tuntui. Loppupäivällä lähestyttiin Berliiniä ja päätettiin yöpyä randomisti jossain itäsaksalaisessa pikkukylässä. Lopulta yöpaikka saatiin Rathenow:sta josta löydettiin kirkkaan keltaiseen kerrostaloon jossa joku paikallinen bisnesmies oli ostanut rappukäytävän itselleen ja tehnyt asunnoista "Pension Tivolin".
Laitettiin pyörät parkkiin ja peseydyttiin jonka jälkeen lähdettiin hakemaan sapuskaa. Kylä oli melko hiljainen (saksalla oli samaan aikaan alkamassa jalkapallopeli) ja ränsistynyt, mutta lopulta päädyttiin paikalliselle kebab kojulle ostamaan Dönerit ja oluet jokaiselle. Hinta ei päätä huimannut (naamaa kohti isohko kebab annos 3€ ja olut 1€). Ruoka oli tosi hyvää, fiksusti oltiin valittu paikka jossa ramppasi jatkuvasti paikallisia, joten ruoka oli tuoretta ja hyvälaatuista.
Ruuan jälkeen kävelimme takaisin keltaiseen tivoliin ottamaan schnapsit ja laitoimme päätä tyynyyn. Aamulla kättelimme isännän ja kiittelimme hienosta kerrostalon rappukäytävästä. Pihasta startattuamme ajelimme pikkuteitä reilun tunnin jonka jälkeen siirryimme moottoritieajoa Rostockiin ja Suomeen lähtevään laivaan.
"We headed to the nords using higways which were quite slippery. At the evening we ended near Berlin at small town called Rathenow. We found a yellow colored "Pension Tivoli" for the night and ate local Döner kebab which were cheap and tasteful. Next day we drove to the Rostock and to the ferry"
Laivalla virkistäytyimme saunassa (poreallas ei toiminut, saippuaa ei ollut) ja joimme muutaman virvokkeen jonka seurauksina päädyimme tuottamaan tiimin drinkkikornerin. (Kawan kardaani ja Harley drinkki).
"At the ferry we went to the Sauna (no soap and clod water) and had some refreshments. We made video tutorials for two drinks (Kawa´s drive shaft and Harley). "
Lisäksi päädyimme kehittämään virallisen Still Alive Tour III tanssin, jonka koreografia näkyy alla olevassa videossa. Reissussa havaittiin että pieni epätahtisuus ja väärään suuntaan pyörimiset kuuluvat asiaan, joten tanssinkaan ei tarvitse olla vimosen päälle tai äjien mennä samaan suuntaan.
"Also we ended up to develope an official Still Alive Tour III dance, which you can see in the video below. As we are full profesionals at the art of dancing, the rotations on different direction and slight inaccuracy in timing is on purpose. When we shooted the video we were very very drunk then"
Seuraavana on vuorossa välipäivä ja lauantaina päästäänkin jo ajamaan kotia.
"Tomorrow is day for resting and hangover and on Saturday we will drive back home"
Viimeisenä yönä Matkanjohtaja oli nähnyt hämähäkkejä seinillä ja japania karjuen hoidellut hämähäkit otsalampun valossa. Kaikkien yllätykseksi aamulla paljastui että hämähäkkien jäänteitä löytyi oikeastikkin seiniltä ja todellakin jotain todellista hämähäkkien terminointia oli todellakin tapahtunut. Aamulla perä- ja junamiehet kävivät aamupalalla samalla ihmetellen sitä että toisen huoneen miehistöä ei aamiaisella näkynyt. Takaisin hotellihuoneeseen mentyään ja radiota kusoillessaan (Siis radiopuhelimella toiseen huoneeseen soitellessaan) paljastui että Matkanjohtajan puhelin/herätyskelloyhdistelmä oli ottanut vettä sisuksiinsa eikä suostunut enää yhteistyöhön kieltäytyen mm. herättämästä. Tästä johtuen puolet seurueesta olivat nukkuneet ponniin.
"Middle of the night Toni woke up and got bloody scared when he noticed huge spiders on the hotel room wall. After dumbing in his pants Toni took a book and screaming some girly japanese magna sentences he was able to kill them all. Because of the nights horrors tour guide and midget didn't show up on the breakfast on time and they were still sleeping when the other bike partners called them and asked if they are planning to hit the road today?"
Aamuvalmistelujen jälkeen pukeuduimme kumipukuihin ja lähdimme ajamaan yltyvässä rankkasateessa kohti Dachauta, jossa ajattelimme käydä katsomassa osaa ihmiskunnan historian synkenpää puolta. Matka keskitysleirille oli erittäin sateinen ja tienpinta oli todella liukas sekä näkyvyys huono, mutta pääsimme onnistuneesti perille ja tietenkään emme vaivautuneet maksamaan parkkimaksua tässäkään kohteessa.
"After fast preparations the whole group thanked Hotel Martinshöhe's staff and turned the steel horses towards Dachau's concentration camp. It was raining and the road was very slippery. Of course we didn't pay any parking fees, we started to feel like real Germans, when we arrived to the concentration camp."
Vanha krematorio "The old crematurium"
Vanha uuni "Old furnace"
Dachaun portti "Dachau's gate"
Uuden krematorion uunit päivitetyllä varustuksella "New crematurium frunace with updated equipment"
Dachausta lähdimme vakavana ja hitusen mietteliäänäkin kiihtyvässä rankkasateessa ajamaan kohti Rothin kylää jonka lähistöltä ajattelimme löytää yöpymispaikan. Lopulta sade taukosi ja pysähdyimme huoltoasemalle jossa totesimme että Marion korjaaja oli jättänyt Matkanjohtajan kilpitelineen löysälle ja se oli jo lähellä irtoamista. Korjasimme kilpitelineen kiinnityksen näppärästi käyttäen lenkkiavainta, ilmastointiteippiä ja extra-large kokoista nippusidettä. Lisäksi kääpiön saappaat olivat päästäneet nesteet sisälle joten hän joutui turvautumaan perinteiseen jalat-muovipussiin-toimenpiteeseen näin varmistaen jalkojen kosteuden majapaikkaan asti.
"After Dachau we were feeling bit sad and toughtful. We headed towards Roth village to find a place to sleep. During one of the stops we noticed that tour guide's licence plate was loose and midget wanted to drive barefoot."
Kääpiöstä mopohobitti ja matkanjohtajalla ruuvit löysällä. "Midget turned to be barefoot hobbit and tour guide got some loose screws"
Sivulaukku korjattu jeesusteipillä ja nipparilla "Duct tape and cable tie saves the day"
Koska äsken ohitettu myrsky rupesi saavuttamaan huoltoaseman pihaa, hyppäsimme hopottien selkään ja lähdimme ajamaan kohti ennakolta tietämätöntä majoitusta. Lähestyessämme majoitusseutua Matkanjohtaja ajatteli näppärästi kuivattaa nahka-asuaan ja avasi kumipukunsa vetoketjun jo moottoritiellä muodostaen jarruvarjon hopotinsa perään. Tämähän toimi näppärästi sadetanssina ja samantien erittäin raju ukkoskuuro pyyhkäisi seureemme yli kastellen meidät jälleen läpikotaisin.
"Storm was catching us and fast so we got ourselves on the road again. When getting close the supposed bed and breakfast place tour guide opened his rain jacket which turned to be like braking parachute and of course minute after this it started to rain cats and dogs...
Onneksi löysimme kelvollisen hotellin piakkoin ja pääsimme kuivattelemaan varusteita ja nauttimaan tukevaa iltapalaa muutaman pullollisen viinaa sokeripalojen kera.
" Hotel Jägerhof... Bottle of local booze and handfull of sugar bites makes the trick."
Hotel Jägerhof "One of the bikes is ugly so it is covered for the night"
Maanantai avautui kauniina ja aurinkoisena (saattoi vähän sataakkin) kun hyppäsimme Maaritin (ravintolatoimenjohtaja täällä hotellilla) ystävällisesti lainaamalle V6 koneella (ja V12 äänillä) varustettuun Fordiin jokaa tottelee nimeä Tane. Suuntasimme kohti Itävaltaa ja paikkaa mihin harrikka oli jätetty oman onnensa nojaan. Harrikka oli, omistajansa harmiksi, edelleen koskematon ja siellä mihin se oli jätetty edellisenä päivänä.
"Monday morning promised a lot when we borrowed Hotel owner's Ford called Tane for our harley rescue team. Unfortunately rescue team found harley intact, so we didn't get any insurance money and we had to get the harley back."
Alueen muutaman moottoripyöräliikkeen kierrettyämme saimme heiltä osoitteen paikalliseen harrikkakorjaamoon. Korjaamon löytäminen osoittautui pieneksi haasteeksi, mutta periksiantamatta kiersimme samaa aluetta ja rakennusta useaan kertaan ennen kuin huomasimme liikkeen etuoven ja astuimme sisään kyselemään josko olisi apua saatavilla H- alkuisen kyykkypyörän korjaamiseksi.
"After many stops in different motorcycle store we got an address to harley repair shop 30km from the brake down spot. The shop was so well camouflaged that it took a while to find it."
Kääpiö lähestymässä nöyränä paikan haltijaa kysyäkseen apua. ""Ich brauhe hilfe, das Harley ist kaput""
Korjaamon omistaja kyseli alkuun erilaisia kysymyksiä harrikan toimimattomuuteen ja havaitsimme että tekemämme vianselvitystoimenpiteet olivat oikean suuntaisia. Omistaja kysyi myös pyörän tarkempia tietoja ja kun kerroimme sen olevan vuoden 2002 softail ja kaasutinkone, alkoi pajan omistajan ilme muuttua kärsiväksi ja hän mainitsi että siinä tapauksessa vika voi olla missä tahansa. Hän ei antanut meille mitään toiveita pyörän korjaamisen suhteen, mutta lupasi tulla katsomaan pyörää noin 30km päähän parkkipaikalle noin kahdelta iltapäivällä (eli parin tunnin päästä).
"Our first diagnose for the breakdown wasn't that far away based on the repair shop owner's questions. When owner asked more detailed questions about the bike's model, year and engine he's face turned to be sceptical. Still he promised to take a look if he could byuy the good parts and then burn the rest of the bike IF nothing can be done."
Aikamme kuluksi kävimme kiertelemässä ja kahvittelemassa Bregentz:ssä jonka jälkeen lähdimme odottelemaan ratsuväen saapumista öljyn vuotopaikalle. Kun kello löi kaksi harrikkakorjaaja kurvasikin pyörämme luokse ja rupesi etsimään vikaa vaihtelemalla tulppia, johtoja ja sytytysboksin. Vaikutti että edessämme oli tyypillinen vianetsintätapaus, selkeää syytä toimimattomuuteen ei löytynyt ja korjaaja päätti taittaa harrikan ohjaustangon alas jotta pyörä mahtuisi pakuun ja lähteä viemään pyörää pajalle tarkempaa selvitystää varten.
"We had lunch in Bregentz when waiting the harley wizard to arrive. Exactly two a clock cavalry arrived and made fast diagnose. Nothing can be done in here and steel horse must be carried to repair shop. Luckly wizard had harley travel assistant with him and we were able to get harley on it."
Korjaamon omistajan ensihoitoyritykset "Repair shop owner tries to revive the bike"
Toinen pyörä joka jäi tielle "Harley traveller assistant"
Emme lähteneet heti seuraamaan korjaamon pakettiautoa vaan suuntasimme Bregentzin keskustasta lähtevään köysirataan mikä vei meidät Pfänder:n huipulle katsomaan mahtavia maisemia.
"Pfänder mountain in Bregentz."
Kondolihissiä odotellessamme löysimme paikan missä pystyimme näyttämään muille ylöspäin menijöille mitä tarkoittaa kun puhutaan "kovaa ajoa" hopoteilla.
"When waiting gondola lift we entertained other people by showing what means hard driving."
Niin kovaa ajoa kakspäällä, että kyytiläinen meinaa tippua "Hard twin riding"
Näkymä Pfänderin huipulta vuoriston suuntaan. "View from Pfänder towards mountains"
Näkymä Pfänderilltä Bodenseen suuntaan "View from Pfänder towards Bodensee"
Takaisin alas päästyämme suuntasimme korjaamolle kuulemaan lopullisen tuomion hopotille. Jos huonosti kävisi, niin kuoleman tuomio ja osat myyntiin... Toki kaikki toivoivat, että korjaamon mahtivelho olisi saanut tehtyä loitsunsa ja hopotti olisi kuin uusi. Matkalla korjaamolle meitä piristi ohi ajava moottoripyörällä vedettävä tuleva huoltovaunumme.
"After having our fun moment on top of the mountain Pfänder we head to repair shop to hear the final judgement. Is the bike already on fire and best parts are bolted off. Of course we all wished that repairs shop's master wizard has done all he can to save the bike... On the way we noticed a moving box which could fit for our future purposes."
Tuleville reissuille otetaan pyöränkuljetusvaunu mukaan "Breeding box for pigs on wheels"
Paikalle päästyämme harrikka oli osina ja kaverit sen ympärillä kovassa touhussa. Tästä kaikesta selvisi normaali faktat: sähkövika, mutta ei tiedä miksi ja sitten olivat jotain kiristäneet koska kone oli heidän mielestään hieman käynyt "epätasaisesti". Kääpiö oli onnensa kukkuloilla, kun sai hopotin takaisin toimivana ja parempana kuin ennen. Paikan omistaja osoittautui todellakin mekanikkovelhoksi ja aivan uskomattoman hienoksi ja pyyteettömäksi mieheksi joka auttoi miehiä hädässä. Tulemme muistamaan tätäkin korjaamoa jotenkin suomeen päästyämme.
"On repair shop we heard the basic facts: weird electrical problems and some fine tuning because the motor didn't run properly. Harley worked better than ever before after those repair shop guy's magic touch AND the owner was doing his best to help us in any possible way."
Ajamassa siellä jossain "This isi it what our hard riding is actually all about"
Ensimmäisenä päivänä normaalien aamurutiinien jälkeen vaihdomme harleyhyn peilit, poistimme sutsukista hajonneen tupakansytytinpistokkeen, koitimme muuttaa kawasakin vaihdepolkimen säätöruuvin pyörökantaiseksi (leathermaninilla muuttaa näppärästi pultit pyörökantaisiksi).
'At the morning we changed harleys mirrors for a better ones, removed broken 12 V output from Suzuki and tried to broke the bolt from the Kawa gear pedal"
Jammu on myös korjauksen uhrina "Yamaha is under repairing"
Säätöjen jälkeen pukeuduimme vähän kosteisiin nahkoihin ja lähdimme ajelimme randomilla ympäri maaseutua. Satunnaisgeneraattorin ansiosta suunnaksemme tuli loppujen lopuksi Oberstdorf ja sen muka kuuluisa mäkihyppyjutska.
"After the work we putted on moist leather suits and started to randomly drive all over the local roads. finally we ended up to the Oberstdorf ski jump centre"
Sää oli kuiva ja aurinkoinen olematta liian lämmin ja kolme sankariamme olivat aivan fiiliksissä kun saimme vihdoinkin kovaa ajoa. Upeaa maisemaa sekä vauhtia ja vaaratilanteitakin riitti. Paikallinen Audi kuski yritti teilata vastaantulevan motoristin kun ajoimme Deutche Alpenstrassea (Tie 308). Tie on tosi nätti ja hyvä ajaa, mutta paikoitellen ruuhkaisa johtuen tien suosiosta.
"Weather was sunny and dry and our three musketeers drove and enjoyed the road in full scale. There were wonderful views and some exiting situations. One of the road we used is Deutche Alpenstrasse (308), it is very beutiful, mut one should except heavy traffic jams in holiday season"
Oberstdorf
Seuraavana päivänä pienestä tihkusateesta huolimatta päätimme lähteä Liechtenstein:iin. Pilvisestä kelistä huolimatta maisemat olivat todella hienot. Jokainen reissussa ollut huudatti pyörää ja nautti täysin siemauksin jokaisesta mutkasta ja avautuvasta alppimaisemasta. Ajoimme kohti Bregentzin kylää kun Kääpiö huuteli jotain sekavaa radioon. Kylään saavuttuamme paljastui karu totuus; HD:n toinen pytty ei toiminutkaan enää, luultavasti kosteudesta johtuen. Ajoimme pyörät paikallisen pankin katoksen alle tekemään ensimmäistä diagnoosia.
"At the next day we ignored the rain and decided to go towards Liechtenstein. Again, the view was awesome. We were driving near the city of Bregentz when the midget started to monger to the radio. At first we fully ignored his continous stop request because the road was made for motorcycles. when we finally stopped at the local intersection it was obvious that the mongering has meant that his bike worked only with one piston. At the intersection, the other one died as well. We were pretty sure that the heavy rain had done some magic for the Harleys electric system."
Diagnoosin pohjalta kääpiö nosti automaatista rahaa kotiin lentämistä varten, samalla kuin paljastui että Harlikka kävi vaihtelevasti 0-1 pytyllä. Diagnoosin jälkeen päätimme jatkaa matkaa ensimmäiselle huoltoasemalle saamaan apua, tilannetta hankaloittu luonnollisesti se että olimme katolilaisella alueella sunnuntaina, joten suuri osa huoltamoistakin oli kiinni.
"We decided to continue to the next gas station to fix the problem even though Harley was giving weird noice and a bit of smoke "
Harrikka on rikki " Harley is not working properly"
Lähemmän tarkastelun jälkeen totesimme että tuumaiset työkalut olisi hyvä olla mukana jo lyhyellä matkalla ja että sähköspraytä ei ole myytävänä lähihuoltoasemilla Harleyn sähkövikojen korjaamiseksi. Päätimme tehdä miehekkään ratkaisun ja hylätä Harleyn Louisin takapihalle odottamaan joko varastamista tai mahdollista korjausta maanantaina.
"We noticed that it would be good idea to keep the harley's tool box within even for the shorter trips as Suzuki and Kawasaki has metric tools and Harley had imperial tools. Of course we left the harleys toolbox at the hotel because what could happen in one days trip? We did a manly solution and decided to dump the harley behing the local Louis shop so that it could be stolen or fixed at monday."
Harleyn dumpattuamme kääpiö nousi junamiehen suzukin kyytiin ja ajoimme kohti hotellin kutsuvaa lämpöä, mutta ei homolla tavalla, vaan miehekkäällä latinotavalla. Itävallan ja Saksan rajalla oleva viiksekäs koppalakkinen poliisikin katsoi meitä pitkään tavalla, jonka totesimme latinomaisen miehekkään hyväksyväksi. Suzuki mies totesi että 100kg kääpiö kyydissä on hyvä ajaa mutkiin vaikka tie on märkä. Ei tuulivastusta, pyörä kiihtyy hyvin ja takarenkaan pito oli erinomainen.
"The midget sat on the Suzuki back seat and we drove to the hotel. It was very intresting to notice that Suzuki was actually pretty good to drive with almost 100 kg extra weight on the back wheel".
Takaisin päästyämme päätimme lähteä vielä retkeilemään lähi alueella. Tonilla oli reppu mukana (vesipullo jäi huoneeseen) eli reppu roikkui vyöllä. Fiksuna otettiin mukaan myös kaurapatukat matkaeväiksi mitkä liimautuivat syötäessä kitalakeen ja meinasivat tukehduttaa syöjän. Vettä ei otettu mukaan ja kaikki paikat olivat tietenkin kiinni johtuen sunnuntaista.
´
"At the hotel we decided to go for a walking trip. Weather was really hot, and of cource the local shops were closed and we didn't have any water with us. Luckily Toni had some healthy oats bars, which were impossible to swallow because of the lack of water. Toni also had an empty backbag even though we didn't find any use for it."
Hetki hyvin tehdyn työn jälkeen hotellin terassilla "Snapshot after deck coating"
Tiellä on taivaata tippunut kakka "Piece of shit from heaven"
Lindau - Sulzberg tie "Road to Sulzberg"
Muillakin on laakeri ongelmia "Others are also suffering bearing problems"
Lyhyt kasvuisten metsän lyhyin ihmetys "Shy shortie in forest for short people"
Takaisin päästyämme päätimme auttaa Maarittia terassin kyllästyksessä ja siinä pojat jopa intoutuivat ottamaan hieman aurinkoa työn ohessa.
"We did some salvation work for the Hotel"
Pojat auttamassa Maaritin terassin käsittelyssä "boy's posing before coating the deck for Maarit"
Terassi käsiteltynä " Just finished deck with new coating"
Kostuneiden nahkojen vuoksi ajattelimme kohottaa seurueen (erityisesti lyhytkasvuisimman jäsenen) moraalia nauttimalla paikallista kääpiöviiinaa joka osoittautui jägermaisterin kaltaiseksi makeahkoksi yrttilikööriksi. Lisäksi nautimme paikallista kermalikööriä joka oli myös varsin maittavaa ja teki hienon jälen. Tupakoitsevat jäsenemme juhlistivat matkanjohtajan syntymäpäivää polttaen Kuubalaista sikaria jonka jälkeen lähdimme kiltisti nukkumaan, koska alkoholi oli kertakaikkisesti loppu.
"We wanted to raise the morale (especially for the vertically challenged people) and we decided to enjoy couple shots of local dwarf booze (Peter the Gnome), which is basically a herb liquor. We also tasted some local cream liquor and it made a clean cut to our a bit shorter person. We celebrated tour guides birthday by smoking a Cuban cigar, or at least most of the crew smoke, and drunk a few gin and tonics. After that we planned next days trip for couple hours and then we crawled to sleep."
Kääpiöiden likööri "Liqoer for the shorter persons"
Synttäri sankari "tour guy with leather cap"
Aamulla majapaikan täytti herkullinen tuoksu kun kääpiömme paistoi makkaraa pannulla. Söimme aamupalaksi kaikkea mitä meillä oli jäänyt syömättä päivällisellä ja illallisella jonka jälkeen aloitimme pakkaamaan pyöriä ja valmistelemaan seuraavaan etappiin siirtymistä. Koska opimme eilisestä jotain, laitoimme sadeasut valmiiksi päälle kun lähdimme liikkeelle. Ajoimme maisemareittiä Stokachiin jossa pidimme kahvitauon ja jatkoimme kohti Lindauta ja itävallan puolella sijaitsevaa Louisin myymälää.
Louisin myymälässä oli hyvä palvelu, vaikkakin oli vaikeaa löytää englantia puhuvia myyjiä. Saimme kommunikointiongelmista huolimatta hoidettua hankintamme (tankkilaukkuja, nahan hoitoainetta kastuneita kamppeita varten, kypäräpuhelinsetti taas yhden rikkoutuneen tilalle, jne). Hinnatkin olivat Suomeen verrattuna vähintään -30%. Myyjiä ihmetti se että olime ajaneet sinne Suomesta asti, meillä ollut 500 km lauttamatkakin on heille jo yhden kesäloman ajot. Louisin varasto oli kyllä äärimmäisen huono, liikkeessä oli pelkästään esittelykappaleet, eli yhdet esittelykappaleet jokaista tuotetta. Taas kerran osoitus saksalaisten piheydestä! Täältä suuntasimme tulevaan majapaikkaan Landhotel Martinshöhe:en ja Maaritin lämpimään huomaan.
Herättiin hienoon lämpimään aamuun ja reippaan aamiaisen jälkeen (makkaroita, munia, sämpylää, olutta, juustoja, makkaroita ja hieman salaattia) suunnattiin katseemme kohti Baselia.
Pojat parvekkeella nauttimassa talon antimia "Boy's having drinks and snacks"
Baseliin päästiin kätevästi paikallisjunalla, matka kesti noin 20min ja päivälippu maksoi 11,50€ seurueelle joten hinnastakaan ei voi valittaa. Baseliin päästyämme hyppäsimme toiseen vastaantulleeseen raitovaunuun (ensimmäiseen ei ehditty ostaa lippuja) ja lähdimme kaupunkiin satunnaiskierrokselle. Päivän ratikkalippu koko alueelle maksoi about 8€. Keli oli lämmin ja aurinkoinen ja kaupungissa nähtiin paitsi nähtävyyksiä ja maisemia, myös paikallisia arttuja.
"Weather in the morning was warm and we decided to head towards Basel. Basel was easy to reach using local trains. At Basel we wandered aroung the city and enjoyed the attractions."
Baselin Arttu "Arthur in Basel"
Palattuamme takaisin rakkaan jatkosodan kumppanin isänmaahan päätettiin vielä lähteä hieman ajamaan, kun keli oli mitä mainioin (27 astetta lämmintä ja puolipilvistä). Paikat saatiin läpimäriksi heti 30min ajon jälkeen ja reitit (maisemat) olivat mitä hienoimmat.
"After returning from the Basel we decided to hit the road. Weather was perfect and guy's were sweating like pigs."
Ensimmäisellä tankkaustauolla Tonin silmiin pisti mies joka tankkasi autoa siinä vieressä. Ukkelilla oli korpiklaanin paita ja siitäkös siinä juttua urkeni, niin hopoteista kuin suomen rokki- ja metallimusiikista. Mies kertoili omistavansa ihanan rautalehmän millä hän usein köröttelee mustan metsän siimeksessä ihan vain kaksikseen. Tänään kylläkin sataa ja hän oli siksi jeepillä liikkeellä. Toivotteltiin siinä onnea ja kaveri jatkoi matkaa mihin lie sitten oli menossakaan. Naureskeltiin siinä vielä lähtiessä että miten täällä muka voi sataa kun on pilvetön taivas ja nahkansisällä se neste virtaa ei ulkopuolella.
"We were fueling our steel horses when local metal dude came to talk to us. He was wearing Finnish metal band Korpiklaani t-shirt and noticed from our license plates that we from Finland. We discussed about heavy metal and he mentioned that he also has a motorbike but he didn't wan't to ride today because of the coming heavy rain. When the guy left we started laughing because there were no clouds in the sky."
Tuntia myöhemmin majapaikassa...
"One hour later at the hotel"
Samaan aikaan musta metsä muuttui sademetsäksi
"Meanwhile black forest turned to rain forest"
Niinhän siinä siis kävi että ukkosmyrsky yllätti mopoilijat totaalisesti paikallisen metallimiehen varoituksista huolimatta. Loppumatka sujui rattoisasti läpimärissä nahkoissa. Majapaikkaan päästyämme huoneistomme muuttui Sherwoodin metsän jousiampujakerhoksi, miesten kävellessä nahka- ja sukkahousuissa ympäriinsä hosuen ja ripustellen vaatteita kuivumaan. Onneksi Perämies Jouko oli valmistanut lämpimän aterian ja viilentänyt viinit juomakelpoisiksi. Tunsimme myös itsemme Tanskalaiseksi ydinperheeksi =Isä, kaksi poikaa ja kääpiö.
"Even though the local heavy metal fan warned us, we still managed to get ourselves into heavy rain. We and our leathers were totally soaked at the rain. After arriving back to the hotel, our appartment turned into Sherwood forests jolly good fellows camp as we danced around in leather pants and stockings. "
